Siirry pääsisältöön

Osingot - Sijoittajan palkkapäivä



Kevät on pörssiyhtiöiden yhtiökokousten aikaa. Yhtiökokouksessa päätetään monien muiden asioiden lisäksi edellisvuoden tuloksesta maksettavan osingon määrästä. Normaalisti tämä tapahtuu niin, että yhtiön hallitus tekee ehdotuksen edellisvuodelta jaettavasta osingosta yhtiökokoukselle ja yhtiökokous hyväksyy tämän.

Sijoittajan näkökulmasta monien yhtiöiden kohdalla kevät on siis myös palkkapäivä. Suurin osa suomalaisista yhtiöistä maksaa osinkonsa kerran vuodessa ja siitä päätetään keväällä yhtiökokouksessa. Poikkeuksiakin tästä on, kuten esimerkiksi Wärtsilä siirtyi tänä vuonna maksamaan osinkonsa kahdessa erässä, joista toinen maksetaan keväällä ja toinen osa, josta päätetään myöhemmin syyskuussa, maksetaan syksyllä. Toinen esimerkki useammassa osassa osinkonsa maksajista on Verkkokauppa, joka maksaa osinkonsa tänä vuonna neljässä osassa, joista kustakin päätetään erikseen neljännesvuosittain. Ulkomailla osinkojen maksaminen useammassa kuin yhdessä osassa on paljon yleisempää kuin suomessa tällä hetkellä. Itse pidän useammassa osassa maksettavista osingoista, koska silloin sijoittaja saa tasaista osinkovirtaa läpi vuoden sijoitettavaksi edelleen mahdollisesti uusiin kohteisiin.


Oman salkkuni osingot tänä vuonna

Aiemmassa kirjoituksessani julkaisin salkkuni tämänhetkisen sisällön. Kirjoitukseen pääset tästä. Suurin osa salkkuni yhtiöistä ei ole vielä tänä vuonna osinkojaan maksanut, mutta kaikkien osalta ehdotus on jo tiedossa. Tänä vuonna saamieni osinkojen kokonaissumma tulee olemaan, olettaen että kaikki ehdotukset hyväksytään sellaisenaan, yhteensä 4354,33€. Saamieni osinkojen määrä tippu tälle vuodelle radikaalisti viime vuodelta, johtuen tekemistäni peliliikkeistä tulevaisuutta ajatellen. Olen myös pienetänyt viime vuoden lopulla salkkuni velkavipua, koska mielestäni pörssisyksissä mennään tällä hetkellä lähellä huippua, josta jossain vaiheessa alkaa lasku, jolloin haluan että minulla on ammuksia tehdä uusia sijoituksia halvemmilla hinnoilla. Velkavivun käyttö Nordnetissä on erittäin helppoa ja sen vakuutena toimivat oman salkkusi osakkeet. Aiheesta lisää Nordnetin sivuilla:
Nordnet - Säästäminen ja sijoittaminen
(Palvelut -> Luotot ja Superluotto)

Seuraavassa osinkosummani vuodesta 2009 lähtien:
2009: 497€
2010: 1017,1€
2011: 2073,53€
2012: 1914,02€
2013: 2656,96€
2014: 2954,03€
2015: 3673,29€
2016: 5035,63€
2017: 4354,33€

Tavoitteenani on kasvava osinkovirta vuosittain, mikä pitää mielenkiinnon yllä ja nautinnon koron korko ilmiöstä maksimissaan. Sijoitan siis osingot poikkeuksetta aina takaisin osakkeisiin. Vaikka tämän vuoden osinkosummani laskikin huomattavasti viime vuodesta, ei osinkojen kasvu ole salkussani tyrehtynyt, päin vastoin, nyt rakennetaan pohjaa nopeammalle osinkojen kasvulle tulevaisuudessa.

Salkkuni yhtiöistä hyviä osingonmaksajia ovat tällä hetkellä seuraavat yhtiöt:
Nordea, Kone, Wärtsilä, Nokian renkaat, Sampo, BMW

Osingonmaksun sijaan tulevaisuuden kasvuun panostajia (ja mahdollisia yritysostokohteita) ovat seuraavat yhtiöt:
Verkkokauppa, Nixu, Lehto, Siili, Taaleri, Vincit

Ylläoleva jaottelu on aika karkea, mutta näin minä ajattelen salkkuni yhtiöistä ja syistäni sijoittaa niihin. Kuten aiemmin jo kirjoitin, olen pudottanut salkustani pois muun muassa H&M:n ja Fortumin osakkeet kokonaan, mikä onkin pääsyy osinkosumman putoamiseen tänä vuonna. En ole kuitenkaan luopunut näiden yhtiöiden seurannasta ja on hyvinkin mahdollista, että palautan yhtiöt omistuksieni joukkoon vielä myöhemmin tänä vuonna riippuen siitä miten maailma näiden yhtiöiden ympärillä kehittyy. Joka tapauksessa tavoittelen laajennusta osingonmaksajien listaan salkussani. Eli tarkoitukseni olisi löytää uusi hyviä osingonmaksajia oikeaan hintaan. Kriteerini näiden valintaan ovat monimuotoiset, mutta ainakin kohdillaan pitää olla osakkeen hinta, osinko ja tuleva osingon kasvu. Näiden kriteerien lisäksi tietenkin yhtiö ja sen liiketoiminta pitää olla kunnossa.

Ensi vuodeksi, eli tämän vuoden tulosten perusteella maksettaviksi osingoiksi, tavoitteeni on kasvattaa osinkosummani vähintään takaisin vuoden 2016 tasolle. Mielestäni tämä on realistinen ja saavutettavissa oleva taso, jota kohden liikkeeni tänä vuonna kulkevat.


Jos muuten haluat hankkia laadukasta lukemista sijoittamisesta, niin suosittelen erinomaista Jukka Oksaharjun ja Karo Hämäläisen yhteistyössä kirjoittamaa kirjaa: Sijoita kuin guru.
Tai toisena vaihtoehtona lempisijoituskirjaani Burton G. Malkiel: Sattuman kauppaa Wall Streetillä.
Suomenkielinen teos näyttää olevan kirjoitushetkellä väliaikaisesti lopussa, mutta tätä kirjaa löytyy englanninkielisenä versiona myös. Suomenkielistä versiota odotellessa kannattaa lukea tuo ensimmäinen vaihtoehto.

Tämä kirjoitus ei sisällä suoria sijoitussuosituksia. Sen sijaan kirjoitus kannustaa jokaista sijoittamaan järkevästi, vastuullisesti ja tekemään omat sijoituspäätöksensä. Kaikkeen sijoittamiseen sisältyy riski sijoitetun pääoman menettämisestä, mikä tulee jokaisen itse kantaa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sijoitus tulevaisuuteen - Lapselle säästäminen - Osa 2

Pitkästä aikaa ehdin kirjoittamaan uutta tekstiä blogiin. Paljon on taustalla ehtinyt tapahtua, mutta olen käyttänyt jäljelle jääneen vapaa-aikani priorisoiden, joten valitettavasti en ole ehtinyt päivittämään aktiivisesti blogiani. Ajattelin, että ensimmäiseksi voisin antaa päivityksen poikani Johanneksen sijoitussalkkuun. Kuten jo aiemmin kirjoitin postauksessani "Sijoitus tulevaisuuteen - Lapselle säästäminen" , oli tarkoitukseni avata lapselleni sijoitussalkku Nordnetiin heti, kun se on mahdollista. Nyt tämä on tullut mahdolliseksi, koska poikani on syntynyt ja hänelle on saatu henkilötunnus. Avasin sijoitussalkun Johannekselle heti, kun henkilötunnus lopulta saatiin. Valitettavasti Nordnet vaatii salkun avaamiseen lapselle hieman papereiden pyörittelyä. Esimerkiksi huoltajien täytyi toimittaa kopiot henkilöpapereista oikeiksi todistettuina paperilla. Miksihän tätä ei voinut tehdä esimerkiksi pankkitunnuksilla, joilla voi käytännössä nykyään vahvistaa kaiken muun?

Aktiivinen sijoitusrahasto ei kannata sijoittajalle - Rahastonhoitajalle se kannattaa suhdanteesta riippumatta

Aikoinaan, sijoitussalkkuni ollessa vielä kivijalkapankin puolella, tiedustelin erään käyntini yhteydessä mahdollisuutta sijoittaa pankin tarjonnan kautta passiiviseen indeksirahastoon. Tämä oli aikaa, kun passiivisia indeksirahastoja ei vielä ollut niin paljon tarjolla kuin nykyään. Yllätyksekseni sain vastaukseksi, että pankki ei tarjoa indeksisijoituksia kuin ainoastaan suurille asiakkailleen, mikä tarkoitti tässä tapauksessa yli sadantuhannen euron sijoitusta. Tämän lisäksi minulle myytiin samassa tilanteessa hyvin voimakkaasti pankin oman tarjonnan aktiivisesti hoidettuja rahastoja. Olin tuohon aikaan jo lukenut muutaman sijoituskirjan, joissa puhutiin indeksisijoittamisesta, ja osasinkin helposti ymmärtää miksi pankissa toimittiin näin. Yksinkertainen syy tähän tapahtumaan oli, että aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa pankki tienaa aina, mikä on tietenkin myös sen perimmäinen tarkoitus, kun taas passiivisissa indeksisijoituksissa tienaaminen jää sijoittajalle itselleen ja p

Sijoitus tulevaisuuteen - Lapselle säästäminen

Tämä aihe on itselleni tällä hetkellä erittäin ajankohtainen ja olen pyöritellyt sitä mielessäni jo jonkin aikaa. Haluan tarjota omille lapsilleni hyvät lähtökohdat elämään, niinkuin varmasti kaikki muutkin. Koska olen itse erittäin kiinnostunut sijoittamisesta, tarkoittaa tämä sitä, että tahdon tarjota lapsilleni tulevaisuuden mahdollisuuksia myös sijoitusten kautta. Toivon tietenkin, että saan tartutettua saman innon tulevaisuudessa omiin lapsiini myös. Martin Paasi kirjotti aikoinaan 8.3.2015 Nordnetin blogissa mielenkiintoisen bloggauksen aiheesta otsikolla: "Jokaisesta suomalaisesta tulisi miljönääri, jos lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin" . Tämä bloggaus kannattaa lukea. Blogin otsikko on ehkä hieman raflaava ja sen takana onkin ajatus koronkorko ilmiöstä: Jokaisesta suomalaisesta todellakin voisi tulla miljonääri, jos laskelmat tehdään osakesijoitusten keskituotolla ja oletettu sijoitusaika on oletettu niinkin kauas, että lapsi pääse nykyiseen eläkeikään. P