Jokaisella meistä on oikeus vaurastumiseen - Tärkeintä on olla mukana pelissä

Aloita heti, jos et ole sitä jo tehnyt. Tärkein yksittäinen oivallus on se, että jos et edes ole mukana pelissä, miten voisit ikinä saavuttaa mitään. Tätä oivallusta voi soveltaa myös monilla muilla elämän osa-alueilla, kuin sijoittamisessa, mikä perustelee mielestäni hyvin sijoittamista elämänfilosofiana.


Leikitellään seuraavassa rakastamallani aiheella koronkorolla (Compound interest):

Oletetaan aluksi, että lähdetään nollapisteestä liikkeelle. Meillä ei ole yhtään varallisuutta säästössä ja haluamme aloittaa sijoittamisen osakkeisiin. Säästämme kuukausittaisista tuloistamme 100€ osakkeisiin ja unohdetaan tässä nyt kulut vielä hetkeksi. (Kuluja ei saa koskaan unohtaa, koska niistä syntyy negatiivinen koronkorko ilmiö, jolla on todella suuri vaikutus lopulliseen tuottoon vuosien kuluttua. Ne jätetään tässä huomiotta, jotta laskusta ei tulisi tarpeettoman monimutkaista.)

Osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto on n. 10%, kun asiaa tarkastellaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä. Keskityn tässä käyttämään esimerkkinä osakesijoituksia, koska ne ovat tilastojen valossa selvästi parhaiten tuottava omaisuusluokka. Samaa analogiaa voitaisiin käyttää esimerkiksi korkosijoituksiin, mutta tämän hetken nollakorko ympäristössä esimerkiltä katoaisi pohja.
Oletetaan lisäksi, että tuotto lisätään sijoitettuun pääomaan kerran vuodessa.

A = P * (1 + r/n)^n*t, missä

A = Sijoitetun omaisuuden arvo tarkasteluhetkellä
P = Säästetty pääoma (tässä tapauksessa vuosittainen säästö summa on 100€/kk * 12kk = 1200€, joka kertyy aina jo aiemmin pääoman lisäksi)
r = korko 0,1 (oletanne osakemarkkinoiden keskituoton (osingot + arvonnousu) 10%)
n =  Kuinka monta kertaa vuodessa korko lisätään pääomaan (oletamme tämän 1, koska suurin osa pörssiyhtiöistä suomessa maksaa osingon kerran vuodessa ja tarkoitus on säilyttää jo aiemmin säästetty pääoma sijoitettuna osakkeisiin)
t = vuosien määrä (säästöaika). Tässä 1, koska laskemme koron vuosittain säästetylle pääomalle.

Eli ensimmäisen vuoden lopussa meillä on kasassa säästämämme 1200€ ja tämän lisäksi saamme 10% koron sijoitetulle pääomalle eli 0,1 * 1200€ = 120€. Tästä sitten jatkamme säästämistä kuukausittain ja säilytämme aina myös aiemmat pääomat sijoitettuna osakkeissa, jolloin korkoa alkaa kertymään myös olemassa olevalle pääomalle vuosittain uuden säästetyn pääoman lisäksi.

1. vuosi: 1200€ * (1 + 0,1/1)^(1*1) = 1320€
Tämä tarkoittaa siis, että nyt aloittamalla ja säästämällä 100€ kuukaudessa vuoden ajan, meidän koko sijoiteuvarallisuutemme arvo on vuoden päästä 3.3.2018 1320€.

Jatketaan samalla tavalla seuraavat kymmenen vuotta...

2. vuosi: (1200€ + 1320€) * 1,1 = 2772€
Huomionarvoista tässä toisen vuoden laskelmassa on se, että nyt saamme jo korkoakorolle (120€), joka meille maksettiin ensimmäisen vuoden laskelmassa. Sama toistuu tästä eteenpäin vuosittain edellisten vuosien korkokertymälle.

3. vuosi: (1200€ + 2772€) * 1,1 = 4369,2€

4. vuosi: (1200€ + 4369,2€) * 1,1 = 6126,12€

5. vuosi: (1200€ + 6126,12€) * 1,1 = 8058,73€

6. vuosi: (1200€ + 8058,73€) * 1,1 = 10184,61€

7. vuosi: (1200€ + 10184,61€) * 1,1 = 12523,07€

8. vuosi: (1200€ + 12523,07€) * 1,1 = 15095,37€

9. vuosi: (1200€ + 15095,37€) * 1,1 = 17924,91€

10. vuosi: (1200€ + 17924,91€) * 1,1 = 21037,40€

En lähde avaamaan tätä pilkuntarkasti, koska haluan pitää tämän postauksen luettavan pituisena. Todettakoon kuitenkin, että maksamalla 100€ kuukaudessa seuraavat 10 vuotta, meillä olisi kasassa tuo 21000€ ja hilut varallisuutta osakkeissa. Ajatelkaa nollasta lähdettiin ja mihin päädyttiin. Mielestäni kelpo saavutus verrattuna kuukausittaisen uhrauksen suuruuteen. Ainakin itselläni menee 100€ kuukaudessa monesti sellaisiin asioihin, että rahan voisi paljon järkevämmin laittaa säästöön kerryttämään huomaamattomasti varallisuuttani. Jos olisin laittanut saman säästösumman tilille, tällä hetkellä nollakorolla, niin varallisuuteni olisi kymmenen vuoden kuluttua 10 * 12kk * 100€/kk = 12000€. Eli siis jo kymmenessä vuodessa koronkorko ilmiön avulla saamme melkein tuplattua potentiaalisen varallisuutemme.

En tiedä minne teidän rahat menevät, niin koitan keksiä esimerkin omasta elämästäni sadan euron säästöön kuukaudessa:

• Kilpailuta sähkösi usein ja toistuvasti: Kilpailuttaja
• Kilpailuta autovakuutuksesi usein ja toistuvasti: Kilpailuttaja
• Auton polttoaineet - Aja pyörällä tai mene kävellen
• Lounaat töissä - Ainakin minulla näistä voisi säästää
• Ulkona syöminen - Kyllä sitä ruokaa voisi enemmän kotonakin tehdä
• Listaa voisi hetken mietinnällä jatkaa pidemmälle riippuen siitä, mistä kaikesta (turhasta) on valmis luopumaan oman vaurastumisensa eteen

Noh, pointti yritti nyt kuitenkin olla se, että pienistä puroista syntyy lopulta iso virta. Säästösumman ei tietenkään tarvitse olla laskelmassa käytetty sata euroa kuukaudessa, se voi olla pienempikin/suurempikin. Mitä enemmän pystyt kuukausittain säästämään, sitä enemmän saat hyötyä koronkorko ilmiöstä.

Seuraavassa muutama esimerkki erikokoisilla kuukausittaisilla säästösummilla:


Tärkeä huomioitava asia ylläolevassa laskelmassa on se, että pääomaa kumuloituu enemmän jakson lopussa kuin alussa, vaikka säästösumma pysyy samana. Tässäkin asiassa aika on erittäin tärkeä tekijä. Tästä voisi halutessaan jatkaa laskelmaa/säästämistä vielä eteenpäin, jolloin koronkorko ilmiö vain jatkaisi vahvistumistaan.

Tämä postaus on hyvä lopettaa fysiikan nobelistin ja suhteellisuusteorian luojan sanoihin: