Siirry pääsisältöön

Jokaisella meistä on oikeus vaurastumiseen - Tärkeintä on olla mukana pelissä



Aloita heti, jos et ole sitä jo tehnyt. Tärkein yksittäinen oivallus on se, että jos et edes ole mukana pelissä, miten voisit ikinä saavuttaa mitään. Tätä oivallusta voi soveltaa myös monilla muilla elämän osa-alueilla, kuin sijoittamisessa, mikä perustelee mielestäni hyvin sijoittamista elämänfilosofiana.


Leikitellään seuraavassa rakastamallani aiheella koronkorolla (Compound interest):

Oletetaan aluksi, että lähdetään nollapisteestä liikkeelle. Meillä ei ole yhtään varallisuutta säästössä ja haluamme aloittaa sijoittamisen osakkeisiin. Säästämme kuukausittaisista tuloistamme 100€ osakkeisiin ja unohdetaan tässä nyt kulut vielä hetkeksi. (Kuluja ei saa koskaan unohtaa, koska niistä syntyy negatiivinen koronkorko ilmiö, jolla on todella suuri vaikutus lopulliseen tuottoon vuosien kuluttua. Ne jätetään tässä huomiotta, jotta laskusta ei tulisi tarpeettoman monimutkaista.)

Osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto on n. 10%, kun asiaa tarkastellaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä. Keskityn tässä käyttämään esimerkkinä osakesijoituksia, koska ne ovat tilastojen valossa selvästi parhaiten tuottava omaisuusluokka. Samaa analogiaa voitaisiin käyttää esimerkiksi korkosijoituksiin, mutta tämän hetken nollakorko ympäristössä esimerkiltä katoaisi pohja.
Oletetaan lisäksi, että tuotto lisätään sijoitettuun pääomaan kerran vuodessa.

A = P * (1 + r/n)^n*t, missä

A = Sijoitetun omaisuuden arvo tarkasteluhetkellä
P = Säästetty pääoma (tässä tapauksessa vuosittainen säästö summa on 100€/kk * 12kk = 1200€, joka kertyy aina jo aiemmin pääoman lisäksi)
r = korko 0,1 (oletanne osakemarkkinoiden keskituoton (osingot + arvonnousu) 10%)
n =  Kuinka monta kertaa vuodessa korko lisätään pääomaan (oletamme tämän 1, koska suurin osa pörssiyhtiöistä suomessa maksaa osingon kerran vuodessa ja tarkoitus on säilyttää jo aiemmin säästetty pääoma sijoitettuna osakkeisiin)
t = vuosien määrä (säästöaika). Tässä 1, koska laskemme koron vuosittain säästetylle pääomalle.

Eli ensimmäisen vuoden lopussa meillä on kasassa säästämämme 1200€ ja tämän lisäksi saamme 10% koron sijoitetulle pääomalle eli 0,1 * 1200€ = 120€. Tästä sitten jatkamme säästämistä kuukausittain ja säilytämme aina myös aiemmat pääomat sijoitettuna osakkeissa, jolloin korkoa alkaa kertymään myös olemassa olevalle pääomalle vuosittain uuden säästetyn pääoman lisäksi.

1. vuosi: 1200€ * (1 + 0,1/1)^(1*1) = 1320€
Tämä tarkoittaa siis, että nyt aloittamalla ja säästämällä 100€ kuukaudessa vuoden ajan, meidän koko sijoiteuvarallisuutemme arvo on vuoden päästä 3.3.2018 1320€.

Jatketaan samalla tavalla seuraavat kymmenen vuotta...

2. vuosi: (1200€ + 1320€) * 1,1 = 2772€
Huomionarvoista tässä toisen vuoden laskelmassa on se, että nyt saamme jo korkoakorolle (120€), joka meille maksettiin ensimmäisen vuoden laskelmassa. Sama toistuu tästä eteenpäin vuosittain edellisten vuosien korkokertymälle.

3. vuosi: (1200€ + 2772€) * 1,1 = 4369,2€

4. vuosi: (1200€ + 4369,2€) * 1,1 = 6126,12€

5. vuosi: (1200€ + 6126,12€) * 1,1 = 8058,73€

6. vuosi: (1200€ + 8058,73€) * 1,1 = 10184,61€

7. vuosi: (1200€ + 10184,61€) * 1,1 = 12523,07€

8. vuosi: (1200€ + 12523,07€) * 1,1 = 15095,37€

9. vuosi: (1200€ + 15095,37€) * 1,1 = 17924,91€

10. vuosi: (1200€ + 17924,91€) * 1,1 = 21037,40€

En lähde avaamaan tätä pilkuntarkasti, koska haluan pitää tämän postauksen luettavan pituisena. Todettakoon kuitenkin, että maksamalla 100€ kuukaudessa seuraavat 10 vuotta, meillä olisi kasassa tuo 21000€ ja hilut varallisuutta osakkeissa. Ajatelkaa nollasta lähdettiin ja mihin päädyttiin. Mielestäni kelpo saavutus verrattuna kuukausittaisen uhrauksen suuruuteen. Ainakin itselläni menee 100€ kuukaudessa monesti sellaisiin asioihin, että rahan voisi paljon järkevämmin laittaa säästöön kerryttämään huomaamattomasti varallisuuttani. Jos olisin laittanut saman säästösumman tilille, tällä hetkellä nollakorolla, niin varallisuuteni olisi kymmenen vuoden kuluttua 10 * 12kk * 100€/kk = 12000€. Eli siis jo kymmenessä vuodessa koronkorko ilmiön avulla saamme melkein tuplattua potentiaalisen varallisuutemme.

En tiedä minne teidän rahat menevät, niin koitan keksiä esimerkin omasta elämästäni sadan euron säästöön kuukaudessa:
  • Kilpailuta sähkösi usein ja toistuvasti: Kilpailuttaja
  • Kilpailuta autovakuutuksesi usein ja toistuvasti: Kilpailuttaja
  • Auton polttoaineet - Aja pyörällä tai mene kävellen
  • Lounaat töissä - Ainakin minulla näistä voisi säästää
  • Ulkona syöminen - Kyllä sitä ruokaa voisi enemmän kotonakin tehdä
  • Listaa voisi hetken mietinnällä jatkaa pidemmälle riippuen siitä, mistä kaikesta (turhasta) on valmis luopumaan oman vaurastumisensa eteen
Noh, pointti yritti nyt kuitenkin olla se, että pienistä puroista syntyy lopulta iso virta. Säästösumman ei tietenkään tarvitse olla laskelmassa käytetty sata euroa kuukaudessa, se voi olla pienempikin/suurempikin. Mitä enemmän pystyt kuukausittain säästämään, sitä enemmän saat hyötyä koronkorko ilmiöstä.

Seuraavassa muutama esimerkki erikokoisilla kuukausittaisilla säästösummilla:


Tärkeä huomioitava asia ylläolevassa laskelmassa on se, että pääomaa kumuloituu enemmän jakson lopussa kuin alussa, vaikka säästösumma pysyy samana. Tässäkin asiassa aika on erittäin tärkeä tekijä. Tästä voisi halutessaan jatkaa laskelmaa/säästämistä vielä eteenpäin, jolloin koronkorko ilmiö vain jatkaisi vahvistumistaan.

Tämä postaus on hyvä lopettaa fysiikan nobelistin ja suhteellisuusteorian luojan sanoihin:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sijoitus tulevaisuuteen - Lapselle säästäminen

Tämä aihe on itselleni tällä hetkellä erittäin ajankohtainen ja olen pyöritellyt sitä mielessäni jo jonkin aikaa. Haluan tarjota omille lapsilleni hyvät lähtökohdat elämään, niinkuin varmasti kaikki muutkin. Koska olen itse erittäin kiinnostunut sijoittamisesta, tarkoittaa tämä sitä, että tahdon tarjota lapsilleni tulevaisuuden mahdollisuuksia myös sijoitusten kautta. Toivon tietenkin, että saan tartutettua saman innon tulevaisuudessa omiin lapsiini myös. Martin Paasi kirjotti aikoinaan 8.3.2015 Nordnetin blogissa mielenkiintoisen bloggauksen aiheesta otsikolla: "Jokaisesta suomalaisesta tulisi miljönääri, jos lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin" . Tämä bloggaus kannattaa lukea. Blogin otsikko on ehkä hieman raflaava ja sen takana onkin ajatus koronkorko ilmiöstä: Jokaisesta suomalaisesta todellakin voisi tulla miljonääri, jos laskelmat tehdään osakesijoitusten keskituotolla ja oletettu sijoitusaika on oletettu niinkin kauas, että lapsi pääse nykyiseen eläkeikään. P

Sijoitus tulevaisuuteen - Lapselle säästäminen - Osa 2

Pitkästä aikaa ehdin kirjoittamaan uutta tekstiä blogiin. Paljon on taustalla ehtinyt tapahtua, mutta olen käyttänyt jäljelle jääneen vapaa-aikani priorisoiden, joten valitettavasti en ole ehtinyt päivittämään aktiivisesti blogiani. Ajattelin, että ensimmäiseksi voisin antaa päivityksen poikani Johanneksen sijoitussalkkuun. Kuten jo aiemmin kirjoitin postauksessani "Sijoitus tulevaisuuteen - Lapselle säästäminen" , oli tarkoitukseni avata lapselleni sijoitussalkku Nordnetiin heti, kun se on mahdollista. Nyt tämä on tullut mahdolliseksi, koska poikani on syntynyt ja hänelle on saatu henkilötunnus. Avasin sijoitussalkun Johannekselle heti, kun henkilötunnus lopulta saatiin. Valitettavasti Nordnet vaatii salkun avaamiseen lapselle hieman papereiden pyörittelyä. Esimerkiksi huoltajien täytyi toimittaa kopiot henkilöpapereista oikeiksi todistettuina paperilla. Miksihän tätä ei voinut tehdä esimerkiksi pankkitunnuksilla, joilla voi käytännössä nykyään vahvistaa kaiken muun?

Sijoittajan kirjahylly - Vaurastu kuin Warren Buffett

Kirjan "Vaurastu kuin Warren Buffett" takakansi houkuttelee lukijaansa mukaan seuraavin sanoin: "Warren Buffett on kaikkien aikojen menestynein ja arvostetuin sijoittaja. Hänen kruununjalokivensä, sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway, on kehittynyt pienestä teollisuuslaitoksesta maailman viidenneksi suurimmaksi yritykseksi, jonka osakekurssi on jo yli 200000 dollaria. Miksi ja miten Buffett on menestynyt näin käsittämättömän hyvin? Menestyksen takana ei ole osakepoiminnan mestarillinen hallitseminen, ei myöskään tunnuslukujen tutkiminen, vaan täysin erilainen ajattelutapa: Buffett on bisnessijoittaja. Hän ostaa hyväksi katsomaansa bisnestä talousennusteista välittämättä, eikä hän yritä suojautua hintojen heilunnalta, koska juuri heilunta tarjoaa erinomaisia tilaisuuksia ostaa erinomaisia bisneksiä. Vaurastu kuin Warren Buffett avaa uuden näkökulman osakesijoittamiseen; kyseessä on ensimmäinen bisnessijoittamisen opas. Bisnessijoittamisen resepti on yksinkertainen ja